Vuonna 1973 Robert Altman ohjasi “The Long Goodbye”-nimisen neo-noir -klassikon, joka on vahva ja ajaton tulkinta Raymond Chandlerin samannimisestä romaanista. Elokuvan pääroolissa nähdään Elliott Gould herkkyytensä ja ironisuudellaan täynnä Phillip Marlowe’na.
Altmanin “The Long Goodbye” poikkeaa huomattavasti vanhemmista film noir -versioista. Se on hidastettun tempoinen, kuivakkaihuumorinen ja visuaalisesti upean näköinen. Elokuva on myös vahva kuvaus 1970-luvun Los Angelesista, joka oli tuolloin kaupunki, jossa moderniteetin ja vanhan Amerikan välillä elettiin ristiriitaisia aikoja.
Elokuvan juoni sijoittuu Los Angelesiin ja keskittyy yksityisetsivä Philip Marlowe’n (Elliott Gould) tapaukseen: hän joutuu selvittämään ystävänsä, Terry Lennoxin (Jim Bouton), kadonneisuutta ja epäilyttävää kuolemaa. Marlowe törmää monimutkaiseen verkostoon salakuljettajia, gangsteriä, huumekauppiaita ja femme fataleja.
Altman onnistuu luomaan “The Long Goodbye”-ssa kiehtovan tunnelman. Kuvaus on tumma ja kontrastin täyteinen, heijastaen 1970-luvun Los Angelesin mystistä ja uhkaavaa ilmettä. Musiikki vahvistaa filmi noir -tunnelmaa: John Williamsin säveltämä musiikki on melko tavanomainen filmin genrelle, mutta se sopii silti hyvin Altmanin luomaan maailmaan.
Elokuvasta tulee mieleen myös sen epälineaarinen juoniajo ja dialogien surrealistinen luonne. “The Long Goodbye” ei ole perinteinen rikosdraama: se on enemmänkin pohdinta miehen roolista kompleksisessa ja moraalitonassa maailmassa.
Elliott Gould tekee Philip Marlowe’na upeaa roolia. Hänen tulkintaan on kietoutunut ironista huumoria, joka tuo rooliin uutta dimensiota. Gouldin Marlowe ei ole klassinen kovanaama; hän on epävarmempi ja herkempi hahmo.
“The Long Goodbye” on myös vahvasti näyttelijävetoisessa elokuvassa:
Näyttelijä | Rooli |
---|---|
Elliott Gould | Philip Marlowe |
Nina Van Pallandt | Eileen Wade |
Sterling Hayden | Roger Wade |
Mark Rydell | Marty Augustine |
Jim Bouton | Terry Lennox |
Tästä syystä se onkin yksi Altmanin parhaista töistä. Elokuva on visuaalisesti upea, tarina kiehtova ja näyttelijäntyö ensiluokkaista. “The Long Goodbye” on klassikko, jota kannattaa katsoa uudelleen ja uudelleen - jokaisella kerralla löytää jotain uutta ja kiehtovaa.
Elokuvan teemat:
-
Identiteetin etsintä: Elokuva tutkii Philip Marlowe’n ja muiden hahmojen kamppailua identiteetinsä kanssa kompleksisessa maailmassa.
-
Moraalin suhteellisuus: “The Long Goodbye” kyseenalaistaa perinteisen oikeuden ja väärän käsitteen ja osoittaa, että moraali voi olla suhteellista eri tilanteissa.
-
Amerikan unelma vs. todellisuus: Elokuva kuvaa kriittisesti 1970-luvun Amerikan yhteiskunnan ongelmia ja sen eroa “Amerikan unelman” kuvasta.
-
Yksinäisyys ja vieraus: Monien hahmojen, erityisesti Philip Marlowe’n, kokemukset yksinäisyydestä ja vieraantumisesta modernista maailmasta ovat keskeisiä teemoja elokuvassa.
Yhteenveto: “The Long Goodbye” on Altmanin mestariteos, joka yhdistää neo-noir -estetiikan 1970-luvun Los Angelesin henkeen. Elliott Gouldin loistava tulkinta Philip Marlowe’na ja Altmanin vahva ohjaustyö tekevät elokuvasta unohtumattoman kokemuksen. Elokuva on visuaalisesti upea, juonellaan kiehtova ja näyttelijäntyö ensiluokkaista. “The Long Goodbye” on klassikko, jota kannattaa katsoa uudelleen ja uudelleen - jokaisella kerralla löytää jotain uutta ja kiehtovaa.